lauantai 31. elokuuta 2013

Terve!


Blogin nimi on "Homoksi kasvamisesta". Mä olen ihminen, joka yrittää luoda itselleen sellaisen elämän kuin haluaa - tai ainakin hyvän elämän. Yksi huomion arvoinen osa hyvän elämän tavoittelua ja minua on, että mä satun pitämään saman sukupuolen edustajista. Tässä on epätäydellinen lista muista asioista, joista pidän:

Rannat, pilvet, taivas, aurinko, kertomukset, yhteisymmärrys, korkeat paikat, kauniit unet, arvoitukset, piirtäminen, pulkkailu ja kuuma kaakao, hyvässä seurassa leffojen katsominen, yksin autossa laulaminen, soutuveneily ja mato-ongella kalastaminen, tiede, rakkaus, älypelit, suklaa, läheisten naurattaminen ja lintujen ruokkiminen.

On muuten jännää, että jonkun toisen ajatuksissa mä olen oman sukupuoleni edustaja. Se on aika hieno titteli, melkein kuin kansanedustaja. Naiset monesti puhuu siihen tyyliin, että yksi äijien tehtävistä on olla esimerkkinä pojille: miehen malli. Niin kai. Minä olen minä ja jos joku mun kanssani tekemisissä olevista nappuloista siitä jotain inspiraatiota kasvuunsa saa, niin oikein kiva.

mä haluun rakastaa
enkä ketään vihata
jos se ei kelpaa
niin antakaa mun olla

Saksa on ensimmäinen Euroopan maa, jossa otetaan syntymätodistuksissa käyttöön kolmas sukupuoli. On aika rajua ajatella, että Suomessa monesti vauva leikataan nopeasti pojaksi tai tytöksi, jos tämä on intersukupuolinen. Lapsen mielipiteen selvittäminen on siinä tilanteessa mahdotonta ja toisaalta leikkaamatta jättämisenkin psykologisia vaikutuksia on vaikea ennustaa, joten tuntuu mahdottomalta löytää joku hyvä ja oikeudenmukainen vastaus siihen, mihin muotoon tätä asiaa koskevat lait olisi kaikista viisainta viilata.

Seurailen Youtubessa muutamaa transsukupuolista nuorta aikuista, joista yksi käy läpi hormonihoitoa ja kertoilee aina välillä videomuodossa omia kuulumisiaan ja tunteitaan. Välillä se on onnensa huipulla, välillä taas aivan rikki ja monesti se pitääkin päivitysten välillä pitkiä taukoja. Aina tuun itekin hyvälle tuulelle kun sille kuuluu hyvää.

tiistai 27. elokuuta 2013

Mennään nukkumaan


Mitä teille kuuluu? :) Oon nyt muuttanut uuteen kämppään ja tietokone on yhä osissa monessa laatikossa, joten koitetaan yhdessä selvitä tästä hiljaisemmasta vaiheesta. Kirjoitan tätä päivitystä puhelimella, joten se ei tule olemaan kovin pitkä.

Oon seurannut paljon Venäjän tilannetta nyt kun homopropagandalaki astui voimaan, mutta siihen aiheeseen varmasti myöhemmin palataan. Täytyy silti nyt nostaa esille sellainen yksityiskohta, että ministeri Paavo Arhinmäki päätti sitten laista huolimatta heilutella sateenkaarilippua venäläisessä urheilutapahtumassa. Aika äijä. Vieläkään ei harmita, että oon häntä joskus äänestänyt. Voisin varmasti äänestää toistekin.

Kaveri ei tänään ihan ymmärtänyt kun sanoin olevani kateellinen ihmisille, joilla on rakkaushuolia. Ottaisin mielelläni vastaan vähän murhetta, jos se tarkoittaisi sitä, että vastapainona mulla on edes jonkinlaista molemminpuolista rakkauselämää. Tänne vaan kaikki surut, kiitos!

Mulla oli ajatus höperöstä kuvasarjasta: Poika on yksin kaverinsa huoneessa, näkee sängyllä munakarvan, nappaa housuistaan omansa, asettelee ja jättää ne vierekkäin sydämen muotoon. Mielikuva on samanaikaisesti herttainen ja creepy, mutta mun mielestä enemmän herttainen kuin creepy. Ajatelkaa sitä kun olen poissa. <3

lauantai 17. elokuuta 2013

Chat vuodelta 2007


Joskus vuonna 2007 juttelin uuden tyttöpuolisen koulukaverin kanssa MSN Messengerissä. Puhuttiin ensin vähän koulujuttuja, sitten muuten vaan vaihdettiin kuulumisia siitä miten päivä oli mennyt:

Klaava: Mä 9-11 sitä autoo kattelin, 11-17:20 tein kouluhommii, sit tein ruuan ja pelailin pari tuntii pleikkaa, sit tuli kaverit ja mul oli ihanaa yömyöhään asti. Hyvä päivä. :)
Tuut: ihanaa?? tyttöjä
Tuut: saitteko autonkuntoon??

Klaava: Ei mitään tyttöjä. :))))))))) Poikaporukka.
Klaava: Nyt meil on vyö, mutta se ei oo kiinni. Huomenna täytyy katsastaa. En sit tiiä tykkääkö ne jos vaan selitän että joo, ollaan se laittamassa.
Klaava: Muuten sen pitäis olla ihan kondikses.
Tuut: no onnea katsastukseen
Tuut: mut osta poika ihmeessä bemari :D vaihtuu pojat tytöiksi

Klaava: Mihis mä sellasia.
Tuut: ai mihin vai

Klaava: :P
Klaava: Huoh, nii.
Tuut: mieti sitä :D
Tuut: jos vauvoja joskus haluat..hih :)

Klaava: En mä.
Klaava: "Lapset on kivoi kunhan ne ei oo omia."
Klaava: Tsöh.
Klaava: Muutenki oon oikeesti poikiin päin.
Klaava: Ei homot vauvoja hanki.
Tuut: wau
Tuut: ethän kiusaa mua

Klaava: En.
Tuut: mä oon aina halunnu homokaverin
Tuut: ootko niinku avoimesti??
 
Tuut: siis et en mä kerro kenellekään jos et halua
Klaava: Isä ei tiiä. Oh noes.
Klaava: Mun muu perhe tietää.
Klaava: Kavereille en oo puhunu.
Klaava: ....Paitti yhdelle.
Klaava: Mut et en oo avoin ihan viel.
Klaava: Tän vuoden puolella.
 
Tuut: ymmärrän
Klaava: eliiiiii
Klaava: Nyt tässä elämän vaihees ois ihan siistii et ei asia menis eteenpäin.
Klaava: Sit kun isä tietää niin sit on ihan sama. 
Tuut: siis ymmärrän et miks et oo ihan avoin vielä 
Tuut: onks sun isä sit tai luuletko et se ottais sen jotenki vaikeesti
Klaava: Mun suurin worst case scenario on et se rupee häpeemään.
Klaava: Ja just menee vaikeeks ja jää semmoseks.
Klaava: Me ei muutenkaan olla kauheen läheisii. 
Tuut: siinä ei ole mitään hävettävää
Klaava: Et sen verran kun yhdessä toimeen tullaan ja aikaa vietetään niin ois kiva säilyttää. En sit tiiä kuinka käy. 
Tuut: niin.. kaikkea ei voi ennustaa ja jotkut asiat sit vaan on eikä niille voi mitään. 
Tuut: huoh mä oon niin sekava tähän aikaan vuorokaudesta 
Tuut: kiva kun kerroit mulle 
Tuut: sä oot kiva :)
Klaava: heh. :)
Klaava: <3

Klaava: Ite oot. 
Tuut: mä näin sut joku päivä kaupungilla joidenki kavereides kanssa


...ja elämä jatkui.

Jostain syystä oon laittanut tän keskustelun silloin säilöön. Mä näin siinä ihmisessä paljon hyvää, mutta meidän välisessä ihmissuhteessa mulle kehittyi nopeasti sellainen olo, että mua kohdellaan kuin lemmikkiä. Yhtäkkiä hän katsoi voivansa missä ja milloin vain rapsutella mun niskaa, silittää mun hiuksia ja purkaa mulle rakkaushuoliaan. Ei. Bitch, ei. Hän lopetti ekana vuonna koulun ja siirtyi toisiin hommiin, joten en tiedä mitä hänelle nykyisin kuuluu. Toivottavasti hyvää.

Auto meni myyntiin, koska sen laittamiseen alkoi joka kerta upota satoja euroja, jotta se meni katsastuksesta läpi. Isä ei mua hylännyt ja ollaan nykyisin läheisempiä kuin koskaan. Yhä pitää paikkansa se, että mä en tahdo hankkia omia lapsia. En myöskään tahdo adoptoida tai muutenkaan vastata kenenkään kasvusta ja hyvinvoinnista muuten kuin väliaikaisesti. Lapset on kyllä mahtavia ja mä viihdyn hyvin lasten seurassa, mutta se riittää.

On joskus kiinnostavaa lukea näitä vanhoja viestejä ja muutenkin omia tekstejäni, joita oon säilyttänyt. Monet nuorempana ahdistaneet asiat tuntuu jälkikäteen tosi pieniltä, vaikka silloin ne oli suuria. Tulee sellainen tunne, että ihan hyvin kaikki lopulta järjestyy - ehkä.

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Mistä on pienet homot tehty?


Kuulin tänään täysin tuntemattoman henkilön erikoisen mielipiteen siitä, kuinka hänen kaverinsa oltiin homoksi kasvatettu. Hänen mukaansa lapsesta kehittyy homo, jos tämän sairastaessa kuume mitataan takapuolesta. Ai jaa. Ihmettelin, että eikö ole outoa, miten samassa perheessä voi olla samalla tavalla kasvatettuja sisaruksia, joista ei silti kaikista tule homoja. Tyyppi myönsi, että ei niin! Tälläkin kaverilla oli kuulemma veli, joka ei ollut homo, vaan hetero... 

...koska tämän kuumetta ei oltu mitattu takapuolesta.